Kuusi ajatusta johtamisesta

Mitä 10 vuotta verkostojen johdossa on opettanut strategisesta johtamisesta

Yksi eniten puhututtavista kysymyksistä puoluesihteeripaneeleissa on ihmisten, yhdistyskentän ja koko puolueen johtaminen. Johtamistaitoja tarvitaan myös hyvinä aikoina, mutta vaalitappioiden jälkeen ja resurssien vähentyessä sen merkitys on valtava. 

Olen tehnyt strategista johtamista yli kymmenen vuotta, joista kahdeksan vuotta olen toiminut esihenkilönä. Siksi tiedän, mitä vaikuttava työ ja tiukat ajat vaativat strategiselta johtamiselta. Puoluesihteeri on linkki puolueen johdon, puoluetoimiston ja kentän välissä. Tässä roolissa korostuvat analyyttisyys, kyky tehdä päätöksiä ja kyky innostaa ihmisiä mukaan tekemään. 

Alla kuusi ajatusta hyvästä johtamisesta, jotka tuon mukanani puoluesihteerin tehtävään:

1) Visiot ja iso kuva – rohkea liike vaatii rohkeita päätöksiä

Supervoimani johtajana on se, että saan ihmiset mukaan yhteiseen työhön ja ajattelemaan isosti. Keskinäistä luottamusta vaalien, yhteisiin tavoitteisiin uskoen, jokaisen omia piirteitä kunnioittaen. Tämä on ydintavoitteeni koko puolueen työssä.

Minulla on taito myös johtaa visiosta viestimistä selkeästi. Esimerkiksi käsitettä perheiden monimuotoisuus ei ollut olemassa suomalaisella politiikan kentällä, ennen kuin verkostomme vei sen perhepolitiikan keskiöön.

Johtajan tehtävä on kuunnella laajasti ja kirkastaa kuulemastaan keskeiset viestit. Sen minä osaan.

Samalla johtajan on tehtävä päätöksiä ja priorisoitava. Viesti on selkeä kun ei hukuta yksityiskohtiin, kalastella pikavoittoja eikä yritetä viestiä kaikille kaikesta kaiken aikaa. Puolueen johdossa on tehtävä strategisia valintoja ja saatava niille kannatus myös kentältä, muuten viestit kaikuvat bittiavaruuteen vailla vastakaikua.

2) Strategia ja selkeät tavoitteet yhteisen menestyksen avaimia

Tavoitteellisen johtamisen tärkein väline on strateginen suunnittelu, toiminnan seuranta ja arviointi. Tämä pätee puoluesihteerin työssä sekä poliittiseen työskentelyyn että Vihreän yhdistyskentän toiminnan tukemiseen. 

Nykyisessä järjestötyössä toiminnan suunnittelu ja arviointi ovat pöydälläni päivittäin, ja myös johtamallani puoluetoimistolla tekemistä suunnitellaan, seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti. Tämän merkitys korostuu entisestään nyt, kun rahaa ja henkilötyövuosia on huomattavasti entistä vähemmän.

Osaan tunnistaa milloin en itse ole paras asiantuntija. Annan mielelläni vastuuta ja keskeinen tehtäväni on auttaa muita onnistumaan. En mikromanageroi, mutta kysyn, miten voin auttaa, ja varmistan, että jokainen tietää, mitä on tekemässä ja miksi.

Uskon että vaatimusten ristitulessa työskentelevien ammattilaisten kanssa pärjää parhaiten johtaja, joka osaa kannustaa ja ratkoa haasteita yhdessä, mutta myös rajata työtä lempeän jämptisti. Parhaimmillaan asetetut tavoitteet ohjaavat ja rajaavat toimenkuvaa innostavaksi ja motivoivaksi.

3) Hyvän johtajuuden mittari on työntekijöiden hyvinvointi

Johtaja toimii esimerkkinä siitä, mikä on toivottu toimintamalli ja miten puoluetoimistolla työskennellään. Vaikka puoluesihteerillä on kokonaistyöaika ja tekemistä taatusti riittää, ei rajojen asettamisesta, levosta, työn ja muun elämän tasapainosta tai palautumisen merkityksestä voi puhua uskottavasti, jos niitä ei itse toteuta. 

Pitkän vaalirallin kasaama väsymys puolueen työntekijöille on ehdottoman tärkeää purkaa määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja kohtuullisesti. Kun porukka pienenee, on entistä tärkeämpää, että mukana olevien hyvinvointi ja työkyky ovat vankalla pohjalla.

Tiedän, että hyvinvoinnin vahvistaminen syntyy kunnioituksesta muita ja heidän ajankäyttöään kohtaan. Pidetään kokoukset tiiviinä ja tarkoituksenmukaisina, ja kunnioitetaan oikeutta vapaa-aikaan irti Slackista ja sosiaalisesta mediasta. Kun työ vaatii joustoja, joustetaan mahdollisuuksien mukaan myös takaisin työntekijän suuntaan. Vaalit ovat puolueorganisaatiolle sääntö, eivät poikkeus, joten meidän täytyy rakentaa kestäviä tapoja vaalityöhön. Tämä on vaikea muttei mahdoton rasti.

4) Rohkea liike syntyy luottamuksesta

Hyvä johtaminen vaatii itsetuntemusta. Hyvä johtaja tuntee omat vahvuutensa ja rajallisuutensa ja ennen kaikkea omat voimavaransa.

Työtoverini ovat kertoneet, että olen johtajana turvallinen. Minulla on hyvä itsetunto ja kohtaan ongelmatilanteet rauhallisesti. Pystyn vastaanottamaan kritiikkiä ja suhtautumaan siihen rakentavasti, huomioin kehitysehdotukset mielelläni, mutta kannan itse lopullisen vastuun tekemistäni päätöksistä. Pyrin olemaan reilu ja avoin. Vuosien kokemus kertoo, että se kannustaa ihmisiä tekemään parhaansa yhteisten tavoitteiden eteen.

Tiedän, että tärkeä osa ihmisten johtamista on luottamuksen rakentaminen. Se vaatii, että kaikkia kohdellaan reilusti ja tehdyt päätökset ovat perusteltuja ja läpinäkyviä. Sanotaan kyllä joustoille aina kun voidaan, ja tehdään se tasapuolisesti.

Puoluesihteeri johtaa myös johtajia. Luottamuksen ja turvallisuuden ilmapiiri pitää pystyä rakentamaan läpi koko työyhteisön ja organisaation. Avoin keskustelu ja riittävä tuki tiimien vetäjille myös esihenkilötyössä lisäävät koko joukkueen hyvää tekemistä ja keskinäistä luottamusta.

Vaikka visioiden tekeminen ja niistä puhuminen ovat tärkeitä, kuuntelu on kuitenkin puhumista tärkeämpi taito johtajalle. On tärkeää kuunnella erilaisia näkemyksiä, jotta voi tehdä viisaita päätöksiä. On tärkeää myös arjessa kysyä, miten ihmisillä menee, ja pysähtyä kuuntelemaan vastauksia.

5) Kriisien ja muutosten johtaminen vaativat vankkaa osaamista

Olen luotsannut Monimuotoiset perheet -verkostomme läpi korona-ajan ja siirtänyt kymmenen järjestön yhteistyön verkkoon. Olen kohdannut alaisteni kriisejä ja työssä eteen tulleita kriisitilanteita. Olen johtanut menestyksekkäästi myös tilanteita, jossa ei aina ole ollut mahdollista tietää, mikä olisi paras mahdollinen ratkaisu. Puolue on mielestäni nyt juuri tällaisessa tienristeyksessä.

Kriisitilanteissa turvallisuuden ja luottamuksen merkitys korostuu. Niiden rakentamisessa on eduksi, jos on toiminut esihenkilötehtävissä kriisi- ja muutostilanteissa. Tämän kokemuksen tuon mukanani puoluesihteerin tehtävään.

Muutosten johtamisessa jokainen on otettava mukaan. On kuunneltava, keskusteltava ja otettava esitetyt huolet vakavasti. Kun on päätösten aika, on tehtävä päätöksiä. Perustellusti, läpinäkyvästi ja mahdollisimman reilusti. 

Puhumme paljon siitä, miten puolue on kriisitilanteessa, mikä tällä hetkellä pitää paikkansa. Kriisipuheesta voi kuitenkin tulla myös itseään toteuttava ennustus, jos jäämme sen vangiksi liian pitkäksi aikaa. Vähintään yhtä tärkeää on katsoa päämäärätietoisesti eteenpäin, ja alkaa rakentaa sitä rohkeaa liikettä, jonka nyt Vihreistä yhdessä teemme.

6) Hyvä johtaja auttaa jokaista loistamaan

Johtaminen on parhaimmillaan silloin, kun se mahdollistaa jokaiselle omien vahvuuksiensa täysimääräisen käyttämisen. Kymmenen keskenään erilaisen ja eri vahvuuksia omaavan järjestön strategista yhteistyötä johtaessa olen oppinut, että parhaimmillaan ihmiset oppivat toistensa vahvuuksista ja kasvavat yhdessä entistä vahvemmiksi.

Esihenkilönä yksi tärkeimmistä vahvuuksistani on onnistumisen ilmapiirin luominen. Johtamassani organisaatiossa ei pelätä epäonnistumista vaan iloitaan omista ja toisten onnistumisista. Hyvä synnyttää hyvää, ja kun jokaisen hyvä työ nähdään ja siitä kiitetään, syntyy onnistumisen ja hyvän tekemisen kierre.

Onnistumisen ilmapiirissä on helppo olla rohkea ja mennä myös omille epämukavuusalueille. Jos olemmekin viime vuosina käpertyneet ytimemme ympärille, luottamusta rakentavan ja onnistumisista iloitsevan johtamisen kautta syntyy rohkeus hengittää vapaammin, tehdä isommin ja luottaa omiin vahvuuksiin myös silloin, kun tehdään uusia aluevaltauksia.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top